ei sitten niin millään, iski intohimo viikonloppuna. Metsä pullollaan vadelmia joita minä vatuiksi nimitän, ja oikein isoja sellaisia. Raakileitakin tosi paljon, vielä sitä sinne ehtii rypemään kivikossa ja risukossa. Tässä kiehuu toinen kattilallinen hilloa, nyt sitten täytyy laittaa seuraavat jo pakastimeen...no meni näistäkin osa :-) Isäntä keräsi minulle sillä aikaa mustikoita kun emännän kanssa taiteiltiin metsikössä, ihan perattuina sain mukaan...kerran vaan olin nurin---ei kaatunut marjat ei ;-DD
Eilen illalla taivas näytti klo 23 tältä.....tuossa vastapäätä, lasin takaa otettuna :-)
6 kommenttia:
Täytyy ihan onnitella noitten vattujen takia. Meilläkin vattupuskat notkuu marjaa, tosin todella pieniä, kuivakkoja ja matosia :( Vain viitisen litraa olen jaksanut poimia.
Sinulla oli parempi tuuri kaatumisessa. Arja L aamulla kirjoitteli, että iilmalennossa meni olkapää sijoiltaan ja murtui. Olen käynyt pari kertaa mustikassa ja aika hyvin niitä taas on tuossa ihan lähimaastossa. Hyvää jatkoa!
Voi, täytyykin kiiruhtaa seuraavaksi vattuja etsimään. Tarkoitus olisi huomenissa käydä etsimässä myös sieniä ja mustikoita. Parasta hyötyliikuntaa tuo marjassa samoilu. Mukavaa iltaa!
mikään ei ole parempaa kuin metsävadelmahillo, mikä aromi!
Yritän huomenna mennä poimimaan, mies teki jo polut;-))m
Nam, miten herkullisen näköistä hilloa. Kävin äsken puskan vieressä kurkistamassa, huomenissa sinne on taas sukellettava. Tähän mennessä kerätty omasta pusikosta lähes 40 litraa, joista itelle on jäänyt yli 20 litraa :) Pitänee tehdä seuraavasta satsista hilloa, tähän mennessä kaikki pakkasessa.
Ihania vattuja. Olen kerännut puutarha sekä metsävadelmia, mutta olis vielä lähdettävä metsään...
Kyselin Sannalta että onko luvassa Heinolan tapaaminen myös tänä vuonna, ja kyllä on luvassa. Pitaa laittaa töissä toivomus työvuorolistan tekijälle että 5.10 vapaaksi. Toivottavsti nähdään siellä.
Lähetä kommentti